Ei vaan aika riitä.
Tämä ruokablogi on jäänyt kyllä ihan heitteille, vaikka ruokaa tuleekin tehtyä.
Tänä viikonloppuna oli kuitenkin niin maan mainiot kanttarellisaaliit metsikössä tarjolla, että olihan niistä herkkua väännettävä.
Perinteisen keitinperunat kattilaan porisemaan.
Tuoreet kanttarellit pannulle, vähän sipulia, voita, kermaa, suolaa ja pippuria perään. Haudutus ja valmista.
Lisukkeeksi vielä todella yksinkertaiset jauhelihapihvit; eli jauhelihataikinaan sekoitin vain kevyesti kuullotetun sipulin sekä suolaa ja pippuria - ei mitään muuta. Melkein kuin kokoliha pihvi siis.
Ja yhtään piirua liioittelematta, tuntui etten näin hyvää ruokaa ollut syönyt aikoihin.
Hetken verran tuntui, ettei maailmassa ole mitään murheita.
Tässä ruokablogissa ei edes yritetä keksiä "pyörää uudestaan", vaan tämä on ruokavuoteni hullunkurinen muistiinpanopaikka. Ja jos tästä on inspiraatiota tai riemua muillekin, sitä hauskempaa: Ilo ja ideat, ne ovat tehty jaettaviksi ♥
Helmipuuro
.. .. .. .. .. ... "Jos luovut kaikista paheistasi, et itse asiassa elä kauemmin. Elämä vain tuntuu pidemmältä." -Clement Frend- ... .. .. .. .. ..
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kerma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kerma. Näytä kaikki tekstit
lauantai 16. syyskuuta 2017
sunnuntai 16. huhtikuuta 2017
Katkarapu-kylmäsavulohikeitto
Juhlava, maukas ja herättelee kivasti makunystyräisiä kielenpäällä.
Pääsiäisen alkuruoka-asioita miettiessäni, ja ideoita netistä "survaillessani", törmäsin Maku-sivuilla tähän soppaan. Siitä se idea sitten lähti, että tästäpä väsään alkuruoka pääsiäispöytään.
Tuunailin alkuperäisreseptiä hieman. Omaan soppaamme mm. lirautimme himppusen konjakkia, ihan vain aavistuksen tausta-aromiksi, joka toimii kuin aasinsiltana kohti pääruoan timjami-konjakkikastiketta. Lisäsin tuoreita yrttejä, mutta vähensin kylmäsavulohen ja katkarapujen määrää. Halusin keittoon vähemmän sattumia, ja enemmän liemimäistä tuntumaa, kun tarjolla oli vielä "kaviaarimuniakin "kaverina. Jos keittoa tarjoaa pääruokana, saa kalaa- ja rapuja laittaa anteliaammalla kädellä.
Alkuperäisresepti löytyypi täältä ja meidän mukaellusta "juhlaversiosta" tuli sitten tälläinen:
Tomaattinen kylmäsavulohi-katkakeitto
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
½ tuore chili
1 rkl öljyä
500 g tomaattimurskaa
n. 1rkl tomaattipyrettä
ripaus sokeria
liraus konjakkia
n. litra itse keitettyä kalalientä (tai litra vettä ja 1 kalaliemikuutio)
100 g kylmäsavulohta
100 g pakastekatkarapuja
2 dl kermaa
tuoretta tilliä
tuoretta ruohosipuli
Kuullota kattilassa, öljytilkkasessa, silputut sipulit ja chili. Lisää joukkoon tomaattimurska, pyree, konjakkiliraus, kalaliemi ja keittele tomaattipohjaa jokunen tovi, pyöristä makua tarvittaessa sokerilla. Lisää pienityt kylmäsavulohipalat. Keittele vielä keskilämmöllä muutama minuutti. Lisää kerma ja kiehauta. Lisää katkaravut ja tuoreet yrtit. Älä enää keitä.
Lopuksi tärkein, eli tarkista maku, suola ym. Sillä kuten kokki Marco Pierre Whitekin eräässä ohjelmassa, vapaasti lainaten totesi: " Aika- ja ainesmäärät ovat VAIN osviittoja, ruoka laitetaan aisteilla; ne kertovat, milloin maut ovat kohdillaan ja ruoka on valmista, ei kello tai reseptien ainesmäärät."
perjantai 7. huhtikuuta 2017
Rahkaherkku x 2
Sitruuna.
Raikas, virkistävä väriltään ja tuoksultaan.
Yksi lempituoksuistani, omenan ja lakritsin ohella. Voisin nuuskia sitruunan energiaa antavaa tuoksua loputtomiin. Ihana, kirpeä hedelmä!
Tämä rahkaherkku on kuin juustokakku, mutta ilman pohjaa. Sen suutuntuma on höyhenkevyt, ei äkkimakea tai imelä, vaan rahkaisen kermainen ja vienosti sitruksinen. Tarjolle sen voi asettaa jo tunnin odottelun jälkeen, mutta maku paranee, jos malttaa odottaa seuraavaan päivään.
Ja yksinkertaisuutensa vuoksi, tarjoiluvariaatioiltaan tämä jälkkäri on lähes loputon. Sen voit tehdä pieniin purnukoihin valmiiksi jääkaappiin ja tarjolle laitettaessa kasata sen oheen mitä mieli halajaa, oli se sitten murusteltuja keksejä, marjoja, pääsiäisrakeita, jotain rouskuvaista tai hedelmäistä, suklaista..mitä vain!
Villiin ja graafiseen, minun makumaailmaani iskevä, sitruuna-laku versio ei ehkä ihan kaikille maistu, mutta niille, jotka uskaltavat erikoisen suun ilotulistuskokemukseen kokea, suosittelen tätä jännittävää yhdistelmää kokeilemaan.
Perinteisemmässä purkkiherkussa, rahkakakku kohtaa toffee-suklaarakeet. Makean pehmoinen ja turvallinen yhdistelmä, johon ehkä joku marjaisa lisuke sopisi ja antaisi vielä piirun verran kärkeä annokseen.
Aineksiltaan ja tekotavaltaan tämä on helppo sekä nopea. Ja HUOM! Liivatteen voi jättää kokonaan pois, jos haluaa vain pehmeän, kermamaisen lusikoitavan, eikä halua esim. muotoilla kvenellejä.
- 3 liivatelehteä
- 2 -2½ rkl sitruunamehua
- 1 tlk kuohu- tai vispikermaa (2 dl)
- 1 tlk rahkaa ( 250g )
- ½ dl sokeria
- 2 tl vaniliinisokeria
Pane täytettä varten liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma. Sekoita rahkan joukkoon sokeri ja vanilliinisokeri. Kuumenna sitruunanmehu ja liuota siihen vedestä puristetut liivatteet. Kaada seos rahkan joukkoon hyvin sekoittaen. Lisää kermavaahto ja sekoita hyvin, mutta "ilmavasti". Kaada täyte pikku purnukoihin, tarjoiluastioihin tai isompaan kannelliseen rasiaan, josta voit lusikoiden avulla ottaa jähmettynyttä rahkaseosta ja tehdä niistä kvenellejä. Anna hyytyä kylmässä; vähintäänkin reippaan tunnin ajan. Hyvin hennot maut tiivistyvät vielä paremmaksi, jos maltat odottaa tarjoilun kanssa seuraavaan päivään.
Tarjoile ja koristele ihan oman mielikuvituksesi ja makumieltymystesi mukaan. Saa olla vapaasti luova ja villi, ihan vaikka "överi" koristelija.
Tunnisteet:
Herkku,
Jälkiruoka,
Karkit,
Kerma,
Lakritsi,
Pääsiäinen,
Rahka,
Suklaa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








